Vain unelmilla on siivet


”Mulla on vaan kaks toivomusta: että isä ei kuolis ja että mä osaisin lentää.”

Pienen tytön toiveet sitovat yhteen ihmisen evoluution menneisyyden ja tulevaisuuden. Hän näkee isänsä hahmossa solumutaatioiden, myrkkyjen ja tahdon kesken käydyn raskaan ja hävityn taistelun rumat jäljet, mutta hän jaksaa vielä toivoa. Ehkä jokin lääke vielä löytyy. Ehkä ihme tapahtuu, elämä mullistuu. Tyttö virkkaa isälleen värikkään neulepannan ja isä lupaa pitää sitä päässään joka yö nukkuessaan. Ehkä se auttaa. ”Ainakin se helpottaa”, sanoo pitkälle edenneen aivosyövän rujouttama isä tyttärelleen, ja tytön toive ottaa tuulta siipiensä alle. Tyttö menee nukkumaan oudosta onnesta pakahtumaisillaan, liitää kuvitelmissaan siivet levällään. Ilosta kullanhehkuinen mekko lepattaa unien taivaita taittaessa, korvat kuulevat värejä, joita ei ole. Hän näkee keltaisia perhosia, uusia ulottuvuuksia, koskettaa puhdasta rakkautta sulkien sen maailmoja rakastavaan syleilyynsä. Hän halaa itseään, rakastaa itseään. Rakastaa elämää, rakastaa isäänsä. Löytää unistaan ajan tuolta puolen onnen ennen aamua, ennen koulua, ennenkuin elämän harhainen rationaalisuus pyrkii raamittamaan tytön vapauden suorituskeskeisen turhamaisuuden realiteetteihin. Syöpälääkärin ekstrapolaatio rakentelee isälle hidasta ja riuduttavaa kuolemaa. Tyttö siristää silmiään ja päättää edelleen näkemyksellisesti toivoa. Hän meditoi ahkerasti aiheuttaen hämmennystä koulutovereissaan, mutta ei näe tulevaisuuteen, sillä visio puuttuu. Kenen hallussa se on? Kuka sitä panttaa? Mistä löytyy vastaus, ratkaisu? Mistä reittiohje elämän ytimeen?

Fyysikko Fritjof Capra kirjoitti jo 1970-luvulla tutkimuksensa nykyajan fysiikan ja itämaisen mystiikan yhteneväisyyksistä (Capra 1975). Hän kuvasi näiden näennäisesti toisilleen vastakkaisten näkökulmien molempien hahmottavan maailmankaikkeuden perusrakenteita ja oliollisuutta, ja löysi hiukkasfysiikan ja meditaation väliltä yhteyden. Capran näkemykset joutuivat aikoinaan voimakkaan kritiikin kohteeksi, mutta edelleen fyysisen maailman ja sille rinnakkaisten todellisuuksien kytkös on vastustamaton. Löydämme maailmasta ja ihmisten toiminnasta jatkuvasti viitteitä mekanistisen maailmankuvan yksipuolisuudesta. Itämaiseen mystiikkaan sekä meditaatiokokemuksen kautta luotuun valaistuneeseen perseptioon ja holistiseen näkemykseen verrattuna myös rationaalinen näkymämme tulevaisuuteen on rajoittunut ja fragmentaarinen. Tulevaisuudentutkimusta ohjaa hyvin erilaisten menetelmien ja ajattelumallien yhdistäminen. Tulevaisuus on löydettävissä myös käytännön elämän tasolta niin yksittäisten ihmisten kokemuksista kuin muista heikoista signaaleista, joiden avulla voidaan ennustaa, arvailla ja maalailla tulevaisuudennäkymiä. Toisaalta tulevaisuutta tutkitaan ja myös rakennetaan systemaattisen näkyvästi käytännön tasolla.

Readingin yliopiston robotiikan sarallakin kunnostautunut kybernetiikan professori Kevin Warwick käynnisti ihmisen hermojärjestelmän ja tietokoneen suoraan yhteyteen perustuvan kyborgiprojektinsa viime vuosituhannen lopulla. Vuonna 1998 hänen kyynärvarteensa asennettiin piisiru, jonka ansiosta hän kykeni operoimaan kybernetiikan laitoksen tietokonejärjestelmään liitettyjä ovia, valoja ja muita kohteita liikauttamatta pikkusormeaankaan. Warwick tunnetaan tämän myötä maailman ensimmäisenä kyborgina, joka työskentelee edelleen ihmisen rajallisten ominaisuuksien ylittämiseksi ja ihmiseen sellaisten kykyjen lisäämiseksi, joista emme aiemmin ole uskaltaneet haaveillakaan. Hän haluaa haastaa ihmisen kolmiulotteisen hahmotuskyvyn ja hitaan kommunikaation sekä herättää kysymyksiä ihmisen parantelemisesta teknologian avulla. Vuonna 2002 Warwick asennutti käteensä sata elektrodia, joiden avulla hän kykeni sekä ohjaamaan älyteknologialla varustettua robottikättä että luomaan keinotekoisen tuntoaistin keinokädestä hermostolle välittyvistä sähköisistä impulsseista. Ajatuksen voimalla liikuteltavat tuntoherkät raajaproteesit ovat nyt lääketieteen todellisuutta ja teknologian avulla pystytään korvaamaan puuttuvia aisteja. Kyborgit ovat siis tulleet jäädäkseen. Samalla ihminen itse kehittyy ja kehittää omia aistejaan ja ominaisuuksiaan fyysisten rajoitustensa tuolle puolen. Myös halu tavoitella ennen ulottumattomissamme olleita kykyjä ja ominaisuuksia kasvaa.

Hollantilaisessa elokuvassa Beyond the Game (de Putter 2008) maailmankuulu ruotsalainen WarCraft III -tietokonestrategiapelin huippu Fredrik Johansson alias MadFrog kertoo aktiivisen peliuransa sekä täydellisesti pelaamiselle omistautuneen harjoittelunsa vaikutuksista elämäänsä. Hän kuvaa näkevänsä tapahtumia ennalta kyetessään arvaamaan etukäteen vastapelaajiensa siirrot, ja kertoo rationaaliset kyvyt ylittävän nopeutensa siirtyneen myös reaalielämään. Omien sanojensa mukaan hän ikäänkuin näkee tulevaisuuteen ja pystyy ennakolta arvaamaan kanssaihmistensä päätökset ja liikkeet. Tällainen alitajuinen ja intuitiivinen havainnointi ja reagointi ei sinänsä ole ihmiselle vierasta. Tietoisuutemme kykenee käsittelemään kerrallaan vain pienen osan todellisuudesta ja aistiemme välityksellä aivoihimme saapuvista ärsykkeistä, mutta järjen ulkopuolella oleva ihmisyyden puolemmekin toimii. Tämän vain useimmiten sivuutamme rationaalisuuteen painottuvassa uskomuskulttuurissamme sekä tietoisuutemme fokuksen ollessa ainakin nykyisen aivotoimintamme puitteissa varsin kapea-alainen.

Wired-lehden verkkoartikkelissa kerrottiin muutama vuosi sitten alunperin Nature Neuroscience -lehdessä julkaistusta neurotieteen tutkimuksesta, joka osoitti ihmisen tekevän päätöksensä noin 7 sekuntia ennenkuin hän tiedostaa tekevänsä sen (Soon, Brass, Heinze & Haynes 2008, Keimin 2008 mukaan). Tutkimuksen tulokset herättivät kysymyksiä mm. järkiperäisen vapaan tahdon ja tietoisen valinnan olemassaolosta. Ehkä nuo nopeiden, monimutkaisten strategiapelien pelaajat kykenevätkin operoimaan tuolla 7 sekunnin marginaalilla pelissä, jossa rationaaliseen ajatteluun perustuvalla taktikoinnilla ei enää pärjää. Ehkä professori Warwickin aloittama työ tarjoaa lopulta käytännön välineitä tämän aivotoimintamme ja inhimillisyytemme kapasiteetin tavoitteelliseenkin hyödyntämiseen, johon yli-inhimillisistä kyvyistä haaveilevat aktiivipelaajat olisivat enemmän kuin valmiita. Ehkä myös lentämisestä haaveilevan tytön selkään voidaan tulevaisuudessa istuttaa oikeat, toimivat siivet, joita voi ohjata ajatuksen voimalla kuka tietää. Me ehkä kauhistumme ajatusta, jos emme sen perusteita ymmärrä, mutta teknologian ja mitä mullistavimpien innovaatioiden aikakauteen syntynyt nouseva sukupolvi näkee sen mahdollisuutena. Meidän aikamme tulee päättymään, mutta uusi sukupolvi jatkaa kulkuaan ihmisen evoluution seuraavaan vaiheeseen.

Isänsä hidasta kuolemaa katselevan pienen tytön toiveissa on evoluution nykypisteen kaksi puolta. Isällä ei toivoa ole, sillä fataali nekroosi etenee aivoissa. Ihmiskunnan kehitys repii päivä päivältä entistäkin ammottavampaa kuilua isän ja tytön välille. Maneesin pimeydessä, kapeassa valokeilassa tyttö kiipeää köyttä pitkin kohti kattoa ja kääntyy vielä keskenkasvuisten sormiensa otteen varassa ylösalaisin, kuvitellen lentävänsä voltteja uniensa taikataivailla. Sirkusopettaja huutelee ohjeita, kehuu, kannustaa. Tyttö kiipeää ylös ja laskeutuu alas yhä uudelleen ja uudelleen. Kaikki on syklistä, mutta silti muuttuvaa. Uutta syntyy, vanhaa kuolee. Tulevaisuus saapuu ja menneisyys katoaa hämärään yhä uudelleen ja uudelleen, ja samankaltaisten tapahtumien seuratessa toisiaan ainoa pysyvä asia on muutos. Ehkä pian ollaan pisteessä, jossa äärellisyys kohtaa äärettömyyden, kuoleminen vihdoin päättyy ja ikuinen elämä alkaa. Sykli nytkähtää eteenpäin. Tyttö jo haaveilee lentävänsä omin siivin maneesin katosta alas. Hän haaveilee fyysisten rajojensa ylittämisestä ja siipien kasvattamisesta, kuten pelaajat fantasioivat sulautumisestaan järjen kyvyt ylittävän teknologian syliin.

Aivotoimintamme näkökulmasta mielikuvitus on mahdollisuuksien maailma, josta kaikki maailman mahdolliset ja mahdottomatkin ajatukset ja innovaatiot kumpuavat. Ilman haaveilua ja mielikuvittelua emme kehittyisi eteenpäin, vaan toistaisimme konemaisesti ennalta oppimaamme. Paradoksaalisesti rinnallamme kehittämistämme koneista on tulossa välineitä ylittää tuon toiston kahleet ja kehittymisemme esteet. Tarvitsemme haaveitamme myös ylläpitääksemme toivoa, joka niinikään vie kehitystä eteenpäin toimien sen liikkeelle panevana voimana. Niin kauan kuin on elämää, on toivoa, ja vain unelmilla on siivet.

Menneisyys ja tulevaisuus ovat tässä ja nyt. Määrittelemme ne aina tietyn ajan kohdan, useimmiten nykyhetken mukaan. Kehitys tapahtuu aktuaalisessa aika-ikkunassa, ja vain menneeseen voi järjellä nähdä. Evoluutiossa asuu tulevaisuuden siemen, odotus paremmasta, saapumisesta nykyhetken tuolle puolen, missä syöpään on vihdoin keksitty lääke ja lehmätkin lentävät. Asennoitumisestamme riippuu, onko se meille uhka vai mahdollisuus. Seisomme ehkä ihmiskuntaa voimakkaimmin mullistavan evoluutiohypyn kynnyksellä. Sekä tieteen kehityksen että inhimillisen ajattelun mullistuessa tuo hyppy kasvaa ajan myötä valtavaksi loikaksi, jota pieni tyttö aikuiseksi kasvaessaan todistaa. Isä kuolee pian, mutta tyttö jatkaa avoimin mielin, avoimin siivin tulevaisuuteen.


(Kirjoitettu tositapahtuman pohjalta…)

Lähteet:

Capra, F. Fysiikka ja tao: Tutkimus nykyajan fysiikan ja itämaisen mystiikan yhteneväisyyksistä. (The tao of physics: An exploration of the parallels between modern physics and eastern mysticism, 1975.) Suom. Mikko Kilpi, WSOY Porvoo 1983

Keim. B. 2008. Brain Scanners Can See Your Decisions Before You Make Them. [viitattu 25.11.2011]. Saatavissa: http://www.wired.com/science/discoveries/news/2008/04/mind_decision

Rubin, A. ”Masinin kolme tulevaisuudentutkimuksen filosofista lähestymistapaa” Topi – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali. [viitattu 25.11.2011]. Saatavissa: http://www.tulevaisuus.fi/topi/.

Beyond the Game 2008. Ks: Jos de Putter. O: Jos de Putter. T: Wink de Putter. Elokuvan pituus 75 min.

Kevin Warwick – Homepage. The University of Reading. [viitattu 25.11.2011]. Saatavissa: http://www.kevinwarwick.com/

CC BY-ND 4.0 Vain unelmilla on siivet, jonka tekijä on hannetuuli, annetaan käyttöön lisenssillä Creative Commons Nimeä-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Lisenssi. Tätä lisenssiä täydentäviä käytön sallivia ehtoja voi löytyä sivulta Tekijänoikeudet.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *